Elikkäs tästä tämä blogin pitäminen nyt alkaa, voi olla etten aina ehdi/muista päivitellä, mutta yritän ainakin kerran kuukaudessa kirjotella jotain kuulumisia.

Aloittelen Lucan alias Bordetella's X-Simon alkutaipaleesta meillä. Se oli 14. marraskuuta 2009, kotimatkalla hieman ulinaa aluksi, mutta äkkiä rauhottu minun viereen takapenkille. Kotiin päästyä ensin tutkiskeli minun huonetta vähän ja nukku paljon. Yöllä herätti vain pari kertaa ja käytiin samalla ulkona ulkona, muuten nukku tosi kiltisti omassa pedissä sängyn vieressä. Seuraavat päivät meni ihmetellessä uusia paikkoja sisällä ja ulkona, vain muutamana yönä herätti kerran-pari, ja käytiin ulkonakin. Äkkiä oppi nukkumaan koko yön herättämättä ja oli myös pissaamatta sisälle yöllä.

Vain muutaman päivän meillä olon jälkeen jouduin jättämään Lucan yksin kotiin töiden takia. Kotona kävi kyllä päivän aikana pari kertaa joku käyttämässä ulkona, joten sen ei kuitenkaan tarvinnut kovin montaa tuntia olla yksin. Ulina oli korvia raastavaa vielä silloin ja aluksi tuli sääli pientä hauvaa, mutta onneksi kasvattajan tuella ja minun periksi antamattomuudella siitäkin on selvitty hyvin.

Lucasta tuli päivä päivältä rohkeampi ja utelias kun on luonteeltaan, niin lähes mikään ei hätkäyttänyt tätä pikku-ukkoa. Äidin rauhaa rakastava villis Akukin sai kovaa kyytiä välillä tältä naskalihampaiselta rasavilliltä nuorikolta. Komentojen opettelu oli vasta alussa, mutta huomasin äkkiä miten oppivainen tämä herra on!

 

Autoilusta tuli huonoja kokemuksia heti ensimmäisillä matkoilla, nimittäin oksentelun takia.  Kammo ehti syntyä jo niillä neljällä matkalla, jonka teimme ennen kuin sain hankittua pahoinvointilääkkeet.  Ensimmäinen autoajelu minkä teimme oli pieni lenkki kylällä, tämän aikana oksensi pari kertaa. Toinen matka olikin jo pitkä Oulun reissu rokotukselle, jolla Luca oksensi lähemmäs kymmenen kertaa. Yövyin siskoni luona ja seuraavana päivänä kävimme rokotuksella keskustassa ja tälläkin reissulla oksensi useamman kerran. Eläinlääkärissä kuola valui norona lattialle, kun oli niin järkyttynyt automatkasta. Vastaanotolla kuitenkin kaikki sujui hyvin ja Luca otti rokotuksen jälkeen eläinlääkäriltä vastaan muutaman makupalankin.  Tuolloin ostin ensimmäisen kerran pahoinvointilääkettä, Cereniaa www.emea.europa.eu/vetdocs/PDFs/EPAR/cerenia/V-106-PI-fi.pdf. Kotimatkalla oksennusta ei tullut, mutta kuolaaminen oli jotain järkyttävää, mitä se oli jo ennen lääkkeen käyttöönottamista ja Luca makasi takapenkillä jähmettyneenä, kuin horroksessa. Kauhean kallis lääke, 160mg 4tbl sisältävä paketti maksoi 49,49€, mutta lääke kuitenkin autto oksenteluun, joten ostin sitä. Oksentelu lähti, mutta kuolaaminen jäi ja kyllä Lucasta huomasi miten se inhosi autoon menoa ja vältteli sitä kaikin keinoin.

Pienin askelin ollaan päästy nyt siihen tilanteeseen tuossa autoilussa, että pahoinvointilääkkeet on pystytty jättämään jo pari kuukautta sitten, eikä sen jälkeen ole oksennellut kertaakaan.  Nykyään vielä kiertää käynnissä olevaa autoa vähän, mutta tulee kuitenkin avatun oven viereen, jotta nostan sen autoon (vielä ei itse hyppää). Kuolaamista esiintyy silloin, kun ajetaam pitempää matkaa. Aikaisemmin Luca ei huolinu mitään suuhun, kun oli auton kyytissä, vaikka auto ei vielä ollut edes käynnissä. Nykyään otan pitemmälle matkalle maukkaan ydinluun, jota Luca takapenkillä jyrsii, toivonmukaan tämä lievittää pelkoa matka matkalta.

Käytiin Lucan kanssa kuuden kerran pentu agility/tokokurssi koirakoulu.infolla. Kouluttajana meillä oli Sanna-Mari "Sanni" Runtti. Oli mukava huomata miten Luca osasi, vaikka oltiin aika vähän harjoteltu tokon alkeita kotona.  Agility oli Lucalle mieluista puuhaa ja esteistä mukavin oli EHDOTTOMASTI putki, jonne ukkeli karkasi välillä luvatta!!!  Harmi vain ku täällä tuppukylässä ei moista pysty harrastamaan.  Vielä en ole ajatellut ruveta kilpailemaan, mutta harrastusmielessä VARMASTI!!

Kerron vielä myöhemmin lisää, jos jotain tulee mieleen, mutta nyt voisin lopuksi kertoa tämän viikon kuulumisista.

Elikkäs alkuviikko sujui normaaliin tapaan, mutta loppuviikosta torstaina Lucalle tuli ripuli.  Varmaan johtuu jostain mitä on lenkillä syönyt, koska ruokavalioon ei ole tullut muutosta eikä ruuan pitäis olla pilaantunuttakaan. Katsoin sen yhen päivän ripulointia ja perjantaina kävin ostamassa apteekista Tehobaktia www.itsehoitoapteekki.fi/elainlaakkeet/alasivu.shtml/a10, vaikka se onkin tarkoitettu "ruokinnan muutoksien aiheuttamiin suolistohäiriöihin". En ole pitänyt paastoa. Vaikka ripulointi on kestänyt neljä päivää, Luca on kuitenkin ollut virkeä, juo paljon vettä, ei ole oksentanut eikä ripuli ole veristä, joten en ole pitänyt tärkeänä ottaa vielä yhteyttä ell:in. Sitäpaitsi tänään oli jo vähän kiinteämpää, joten katsotaan vielä jospa se siitä.